Mitä Raamattu sanoo sinnikkyydestä?

Mitä Raamattu sanoo sinnikkyydestä? Vastaus



Suurin osa Raamattu esittää sinnikkyyden positiivisena luonteen ominaisuutena. Sinnikkyys liittyy läheisesti kestävyyteen ja sinnikkyyteen. Jeesus ylisti sinnikkyyttä rukouksessa ja selitti sen kuvauksella. Hänen vertauksensa Luukkaan 18:1–8 kertoo leskestä, joka ei saanut oikeutta tapauksestaan, joten hän jatkoi tuomarin kiusaamista eikä halunnut kieltää vastausta. Koska leski vaati jatkuvasti oikeutta, jumalaton tuomari antoi lopulta periksi ja antoi hänelle, mitä hän pyysi. Sitten Jeesus haastoi seuraajiaan pysymään rukouksissaan samalla tavalla.



Pysyvyys on positiivista, kun tavoite on oikea. Sinnikkyys rukouksessa (Luuk. 18:1), uskossa (Heprealaisille 11:13) ja hyvän tekemisessä (Gal. 6:9) ovat kaikki kiitettyjä, koska motiivi on oikea. Sinnikkyys on kuitenkin väärin, kun motiivit ovat itsekkäitä. Jos jatkamme syntiä, Raamattu käskee muita kristittyjä nuhtelemaan meitä (1. Tim. 5:20; Matteus 18:15–17). Itse asiassa ne, jotka jatkavat syntistä elämäntapaa, eivät ole todellisia kristittyjä; he eivät ole uudestisyntyneet (1. Joh. 3:4–10). Jatkuva, tahallinen synti on todiste siitä, että Pyhä Henki ei ole vielä muuttanut luontoamme niin, että haluamme jumalisuutta (2. Kor. 5:17).





Jatkuvat valitukset eivät myöskään ole kiitettävää. Sananlaskut 21:9 sanoo, että on parempi elää autiomaassa kuin kiistellyn ja nalkuttavan vaimon kanssa. Puolison jatkuva nalkuttaminen tai valittaminen on merkki itsekkyydestä, ei jumalisuudesta. Myös himokkaassa halussa pysyminen on väärin. Kuningas Ahab on esimerkki tällaisesta sinnikkyydestä, ja hänen tapauksessaan se johti murhaan (1. Kun. 21:1–16) ja tuomion julistamiseen (1. Kun. 21:17–26).



Meille, jotka haluamme miellyttää Herraa, sinnikkyys estää meitä eksymästä. Asetamme sinnikkäästi jalkamme toisen eteen kulkiessamme Jumalan meille suunnittelemaa polkua (Sananlaskut 4:25–26). Kiusaus, epäily tai masennus eivät voi tuhota niitä, jotka jatkavat Kristuksen seuraamista. Jesaja 40:31 sanoo: Ne, jotka odottavat Herraa, saavat uutta voimaa; He nousevat siivillään kuin kotkat, he juoksevat eivätkä väsy, he kävelevät eivätkä väsy (NASB). Herran odottaminen tarkoittaa vanhurskaudessa pysymistä, kunnes saamme Hänen vastauksensa tai Hänen vapautuksensa.



Raamattu näyttää siis kaksi vastakkaista puolta sinnikkyydestä. Jeesus sanoi seuraajilleen, että huolimatta siitä, kuinka vaikeita asioita heille tuli, ne, jotka pysyivät uskossa loppuun asti, pelastuisivat (Mark. 13:13). Epäonnistuminen kristillisessä vaelluksessamme osoittaa, että emme koskaan olleet Kristuksen omaa (1. Joh. 2:19). Sen vastakohta on sinnikkyys synnissä. Syntinen luontomme rakastaa omaa tapaansa. Meidän ei tule antaa sille periksi, koska tiedämme, että lihallinen mieli on vihamielinen Jumalaa kohtaan, sillä se ei alistu Jumalan lakiin. ei todellakaan voi. Ne, jotka ovat lihassa, eivät voi miellyttää Jumalaa (Room. 8:7-8, ESV). Pysyvyys on osa jumalallista luonnetta, kun sen tavoitteet ovat jumalallisia; se on osa maallista luonnetta, kun sen tavoitteet ovat maallisia.





Top