Mitä on ehdoton idealismi?

Mitä on ehdoton idealismi? Vastaus



Filosofiassa idealismi on uskomus siihen, että ajatukset, ideat tai mieli ovat todellisuuden perimmäinen perusta; siksi fyysiset asiat ovat illusorisia tai toissijaisia. Absoluuttinen idealismi vie tätä pidemmälle väittäen, että kaikkien asioiden takana on yksi yhdistävä mieli. Tämä liittyy läheisesti panteismiin, mikä myös viittaa siihen, että vain yksi asia on todella olemassa. Absoluuttisen idealismin mukaan ajattelin on kokemusten vuorovaikutus tuossa yhdistävässä mielessä, ja totuus Se määritellään ajatusten väliseksi johdonmukaisuudeksi, eikä erillisten objektiivisten todellisuuksien väliseksi johdonmukaisuudeksi.



Absoluuttiseen idealismiin läheisimmin liittyvä filosofi on G. W. F. Hegel. Hän ehdotti, että todellisuudelle täytyy olla perusta, johon kaikki muut käsitteet perustuvat. Hegelille tämä oli järkevää vain, jos se lopullinen lähde oli mieli, eikä jotain mieletöntä tai fyysistä. Hegelille tämä ei välttämättä ollut tunteva olento tai tietoisuus; pikemminkin Absoluuttia ajatellaan vain ajatuksen vuoksi. Tämän lähestymistavan seurauksena totuus määritellään kahden ajatuksen väliseksi harmoniaksi. Koska absoluuttisen idealismin alainen todellisuus perustuu ajatteluun, tämä luo ympyränmuotoisen määritelmän, joka voi johtaa solipsismiin.





Absoluuttinen idealismi voidaan verrata sellaisiin käsitteisiin kuin subjektiivinen idealismi, jonka mukaan olemassaolo on riippuvainen mielen havaitsemisesta. Subjektiivinen idealismi sallii useiden mielien mahdollisuuden, kun taas absoluuttinen idealismi tarkoittaa, että lopulta on vain yksi mieli. Tällä tavalla absoluuttisella idealismilla on monia yhteisiä seurauksia panteismin kanssa. Molemmat väittävät käytännössä, että kaikki on (lopussa) Jumalaa.



Absoluuttinen idealismi ei ole yhteensopiva Raamatun lähestymistavan totuuteen, luomiseen tai Jumalan luontoon. Raamattu puhuu siitä, että Jumala on erillään siitä, mitä Hän luo (4. Moos. 23:19; Job 38:4–7). Pahuuden kuvataan olevan Jumalan luonnetta vastaan, ei pelkästään Jumalan mielessä olevien ajatusten välisenä ristiriitana (1. Tim. 1:8–11). Raamatun käsitys ikuisuudesta on erityisen ristiriidassa absoluuttisen idealismin kanssa; Raamatun opetus, jonka mukaan tietyt ihmiset elävät ikuisesti paikassa, joka on erotettu Jumalasta, on ristiriidassa absoluuttisen idealismin esittämän ykseyden kanssa (Ilmestys 20:11–15).



Vaikka Jumalan ajatukset ovat korkeammat kuin meidän (Jesaja 55:8), Jumala ei vain ajattele: Hän on olento, jolla on tarkoitus (Psalmi 33:10–12). Juutalais-kristillinen Jumala ei myöskään ole tuntematon voima tai abstraktin ajattelun yleinen taustamelu (Psalmi 37:28). Absoluuttinen idealismi, kuten monet muutkin filosofiset lähestymistavat, on lopulta väärää.





Top