Mikä on bi-ammattipastori?

Mikä on bi-ammattipastori? Vastaus



Monille pastoreille pastorina oleminen on heidän ainoa tehtävänsä. Kirkon palvelutyön vaatimukset – saarnan valmistelu, opetus, ulkoilu, sairaalakäynti, neuvonta, hallinto jne. – täyttävät heidän päivänsä ja jättävät niukasti tilaa millekään muulle. Muut pastorit kuitenkin huomaavat, että heidän on otettava ulkopuolinen työ täydentääkseen toimeentuloaan ja saadakseen toimeentulonsa. Nämä ovat bi-ammattipastoreita.



Kaksiammatillinen (kaksiammatti) pastori paimene yleensä pienempää kirkkoa tai palvelee alueella, jossa talous on lamaantunut. Se tosiasia, että hänen seurakuntansa ei pysty tarjoamaan hänelle toimeentuloon tarvittavaa palkkaa, pakottaa hänet olemaan kaksiammatillinen pastori. Kutsu ministeriöön on edelleen olemassa, ja pastori kuuntelee kutsua; Käytännön huolenaiheet, kuten ruuan laittaminen pöytään, vaativat hänen ottamaan toisen työn ja palvelemaan seurakuntaa bi-ammattipastorina.





Jotkut saattavat nähdä argumentin bi-ammattipastoriksi tulemista vastaan ​​alkukirkon esimerkissä. Jerusalemissa, kun seurakunta kasvoi nopeasti, apostolit huomasivat joutuneensa päivittäisiin tehtäviin, joihin liittyi seurakuntansa tarvitsemien ruokkiminen. He tekivät päätöksen, kutsuen kansan koolle ja sanoen: Ei olisi oikein, että emme laiminlyö Jumalan sanan palvelusta odottaaksemme pöydissä. Veljet ja sisaret, valitkaa keskuudestanne seitsemän miestä, joiden tiedetään olevan täynnä Henkeä ja viisautta. Annamme tämän vastuun heille ja kiinnitämme huomiomme rukoukseen ja sanan palvelukseen (Apt. 6:2–4). Tämä kohta paljastaa apostoliset prioriteetit palvelutyössä (rukous ja Sanan opettaminen), ja se korostaa pastorien tarvetta jakaa palvelutyötaakka muiden kanssa, mutta se ei sisällä kieltoa olla kaksiammattinen pastori.



Apostoli Paavali ei ehkä ollut bi-ammattimainen pastori, mutta hän oli toisinaan bi-ammattilainen lähetyssaarnaaja. Kun Paavali oli Korintissa, koska hän oli [Priscillan ja Akvilan] tapaan teltantekijä, hän viipyi ja työskenteli heidän kanssaan (Apt. 18:3; vrt. 1. Kor. 9:1–15). Paavali työskenteli myös toisessa työssä ollessaan Efesoksessa: Tiedätte itse, että nämä käteni ovat täyttäneet omat ja tovereitteni tarpeet (Apt. 20:34). Sen sijaan, että Paavali olisi taakka seurakunnille, joissa hän palveli, hän harjoitti ammattiaan ja huolehti omista tarpeistaan. Tämä on pitkälti sama järjestely kuin bi-ammattipastorilla on seurakuntansa kanssa.



Pastorin on asetettava etusijalle Sanan saarnaaminen (2. Tim. 4:2), ja kaksitahoisen pastorin on varmistettava, että hänen prioriteettinsa pysyvät ennallaan, vaikka hän työskentelee kirkon ulkopuolella. Bi-ammattipastorin haasteena on täyttää velvollisuutensa niin seurakuntaa kohtaan kuin muuhunkin työhönsä. Kirkon diakonien ja muiden seurakunnan jäsenten on tärkeää auttaa kantamaan biammattipastorin taakkaa.



Kaksiammatillinen pastori huomaa usein, että hänen toisessa työssään yhteisössä vietetyn aika soveltuu lisäpalvelumahdollisuuksiin. Osallistuessaan työvoimaan hän tapaa uusia ihmisiä, ja kirkottomilla on mahdollisuus nähdä Kristuksen seuraaja toiminnassa. Pastori voi käyttää toista työtään levitys- ja evankelioimisalustana.

Bi-ammattipastorina olemisessa ei ole mitään väärää. Se ei ehkä ole ihanteellinen tilanne, mutta joissain tapauksissa se on väistämätön. Pastoraalinen palvelus on kovaa työtä, ja kaksiammatillinen palvelus tuo lisää työmäärää ja monimutkaisuutta aikataulutuksessa ja priorisoinnissa. Kirkkojen, joissa on kaksiammatillinen pastori, tulee antaa armoa hänelle ja hänen perheelleen, tukea häntä hänen työssään ja, kun kirkko kasvaa ja tarkastelee uudelleen budjettiaan, harkita pastorin ottamista kokopäiväiseen palvelukseen.



Top