Mitä tarkoittaa Azazel / syntipukki?

Mitä tarkoittaa Azazel / syntipukki? Vastaus



Azazel eli syntipukki mainitaan Mooseksen kirjan luvussa 16 osana Jumalan antamia ohjeita israelilaisille sovituspäivän suhteen. Tänä päivänä ylimmäinen pappi uhrasi ensin syntiensä ja perheensä syntien edestä; sitten hän teki uhrauksia kansakunnan puolesta. Israelilaisyhteisöstä [ylipappia neuvottiin] ottamaan kaksi kaurista syntiuhriksi ja oinaan polttouhriksi (jae 5). Pappi toi eläimet Herran eteen ja heitti arpaa kahden vuohen välillä – toinen uhriksi ja toinen syntipukkiksi. Ensimmäinen vuohi teurastettiin ihmisten syntien tähden ja sen verta käytettiin puhdistamaan kaikkeinpyhintä, kohtaamisteltaa ja alttaria (jae 20). Puhdistuksen jälkeen elävä vuohi tuotiin ylipapin luo. Paneessaan kätensä syntipukin päälle, ylipapin oli tunnustettava siitä kaikki israelilaisten pahuus ja kapina – kaikki heidän syntinsä – ja laitettava ne vuohen päähän. Hän lähettää vuohen erämaahan tehtävään määrätyn henkilön huostaan. Vuohi kantaa kaikki syntinsä syrjäiseen paikkaan; ja mies vapauttaa sen erämaassa (jakeet 21-22). Symbolisesti syntipukki otti israelilaisten synnit ja poisti ne (jae 10). Kristityille tämä on Kristuksen esikuva.

Kristus on meidän syntiemme täydellinen sovitus. Hän ilmentää sovituspäivän jokaista puolta monin tavoin. Meille kerrotaan, että Hän on suuri Ylimmäinen Pappimme (Heprealaisille 4:14). Hän on myös Karitsa, joka teurastettiin maailman luomisesta asti (Ilmestyskirja 13:8) uhriksi meidän syntiemme edestä. Ja Hän on meidän syntipukkimme. Toisessa Korinttolaisille 5:21:ssä sanotaan: Jumala teki sen, jolla ei ollut syntiä, meidän edestämme synniksi, jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. Meidän syntimme laskettiin Kristuksen päälle – Hän kantoi meidän syntimme aivan kuten syntipukki kantoi israelilaisten synnit. Jesaja 53:6 profetoi Kristuksen hyväksyvän synnin taakan: Me kaikki olemme eksyneet niinkuin lampaat, jokainen meistä on kääntynyt omalle tielleen; ja HERRA on laskenut hänen päällensä meidän kaikkien pahat teot. Kun synnit oli laskettu syntipukin päälle, sitä pidettiin saastaisena ja ajettiin erämaahan. Pohjimmiltaan vuohi ajettiin ulos. Sama tapahtui Jeesukselle. Hänet ristiinnaulittiin kaupungin ulkopuolella. Ihmiset halveksivat ja hylkäsivät hänet… Hän vuodatti henkensä kuolemaan, ja hänet luettiin rikkojien joukkoon. Sillä hän kantoi monien synnin ja rukoili rikkojien puolesta (Jesaja 53:3a, 12). Jeesus ruumiilisti sitä, mitä syntipukki edusti – syntien poistamista tekijöiltä.



Todellakin, Vanhan testamentin rituaalit sisältävät syvyyttä ja rikkautta, jonka vain Jumala voi luoda. Sovituspäivä osoitti Kristuksen tarjoaman äärimmäisen sovituksen. Meidän ei enää tarvitse uhrata eläimiä peittääksemme syntejämme, eikä meidän tarvitse lukea synneistämme syntipukkia, jotta ne viedään pois. Jeesus on uhrattu ja syntipukki meidän puolestamme. Meidän syntimme on sovitettu ja poistettu. Laki on vain varjo tulevista hyvistä asioista – ei itse todellisuudesta, meille kerrotaan Heprealaiskirjeessä 10:1. Tästä syystä se ei voi koskaan, samoilla uhrauksilla, joita toistetaan loputtomasti vuodesta toiseen, tehdä täydellisiksi niitä, jotka lähestyvät palvontaa. – – Nuo uhrit ovat vuosittainen muistutus synneistä, koska härkien ja vuohien veri on mahdotonta ottaa pois syntejä. – – Meidät on tehty pyhitetyiksi Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrin kautta kerta kaikkiaan (Hepr. 10:3-4, 10).



Sivuhuomautuksena, nimi Azazel esiintyy jossain juutalaisessa mytologiassa. Vaikka Eenokin kirjassa, Jättiläisten kirjassa ja muissa pseudepigrafisissa kirjoissa on erilaisia ​​versioita, tarina on pohjimmiltaan se, että Azazel oli yhden langenneen enkelin nimi, joka teki syntiä Mooseksen kirjan luvussa 6. Kirouksena hänen syntilleen , Azazel pakotettiin ottamaan vuohen kaltaisen demonin muodon. Tätä myyttiä ei ole tallennettu Raamattuun. Azazelin henkilöllisyydestä riippumatta Raamattu korostaa Kristuksen uhrin riittävyyttä ja täydellisyyttä sekä poistamaan syntimme että sovittamaan meidät Jumalan kanssa.

Top