Mitä mindfulness on?

Mitä mindfulness on? Pitäisikö kristityn osallistua mindfulnessiin? Vastaus



Tarkkaavaisuus on löyhästi määritelty termi, joka on saavuttanut kulttuurisesti suosiota. Joillekin mindfulness nähdään tarkoituksellisena tietoisuutena nykyisestä todellisuudesta tai hetkessä olemisesta. Toiset käyttävät sitä puhuakseen tietystä meditatiivisesta tilasta tai meditatiivisista käytännöistä, joita käytetään siihen tilaan siirtymiseen. Mindfulness voidaan ymmärtää ajatusten, tunteiden, fyysisten tunteiden ja tunteiden havainnointina ilman, että ne arvioivat, ovatko ne oikein vai väärin. Joillekin mindfulnessia käytetään stressin vähentäjänä kiireisen elämän keskellä. Toiset käyttävät sitä apuna saadakseen täyden sitoutumisen elämään menneisyyden märehtimisen tai tulevaisuuden murehtimisen sijaan. Toisille se nähdään keinona löytää itsensä.



Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuus, kuten mindfulnessin edistäjät myöntävät, vaikka se on usein mukautettu maallisiin tarkoituksiin. Mindfulnessin taustalla oleva ideologia on saavuttaa mielen hiljaisuus ja tasapaino. Jotkut populaaripsykologiassa mainostetut mindfulness-tekniikat ovat täysin yhteensopivia Raamatun kanssa. Mutta mindfulnessin taustalla oleva perusoletus on, että voimme luoda oman rauhamme omilla ponnisteluillamme. Mindfulness saattaa vähentää stressiä ja lisätä hyvinvoinnin tunnetta, mutta mindfulness ei koskaan saavuta meille sielumme kaipaamaa tyydytystä. Vain Jumala voi täyttää syvimmät tarpeemme.





Raamatun näkökulmasta tiedämme, että vain Jeesus antaa rauhan, joka voi olla olemassa kaikissa olosuhteissa (Joh. 14:27; Filippiläisille 4:7). Kukaan ihminen ei voi hallita tunteitaan tai ajatuksiaan yksin, koska olemme syntyneet syntisen luonnon orjiksi (Room. 6:17–23). Vain Pyhän Hengen voimalla, joka vapauttaa mielemme ajattelemaan totuudenmukaisesti, voimme tuntea todellisen rauhan. Jos haluamme harjoitella tietoisuutta tai oivaltamista, on olemassa paljon parempia vaihtoehtoja kuin mindfulness-tekniikat, kuten Raamatun tutkiminen, rukous ja Jumalan palvonta.



Kun kristityt ajattelevat raamatullisesti, he näkevät asiat määriteltynä Raamatun linssin läpi. sana tietoinen , mikä tarkoittaa tarkkaavaista, ei kuvaile mitään luonnostaan ​​väärää. Psalmistat kiinnittivät huomiota ympäristöönsä ja omiin tunteisiinsa. Mekin voimme olla. Jeesus oli tarkkaavainen muiden ympärillään olevien tarpeiden suhteen sekä yksityisen ajan viettämisessä Isän kanssa ilman väkijoukkoja. Voimme matkia samaa käytöstä. Kristityt voivat olla tietoisia Kristuksesta ottamalla jokaisen ajatuksen Kristuksen vangiksi ja uudistamalla mielensä totuudella (2. Kor. 10:5; Room. 12:2). Olemme tietoisia, kun tutkimme itseämme (2. Kor. 13:5) ja pyydämme Jumalaa tutkimaan ja paljastamaan sydämemme (Psalmi 139:23–24). Filippiläiskirjeen 4:6–8:ssa sanotaan: Älkää olko mistään huolissanne, vaan esitä pyyntösi kaikissa tilanteissa rukoilemalla ja anomalla kiittäen Jumalalle. Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. Lopuksi, veljet ja sisaret, kaikki mikä on totta, mikä on jaloa, mikä on oikein, mikä puhdasta, mikä on ihanaa, mikä tahansa on ihailtavaa – jos jokin on erinomaista tai kiitettävää – ajattele sellaisia ​​asioita. Tätä käytöstä voidaan pitää mindfulnessina. Mutta mindfulness buddhalaisena meditaatiotekniikana tai jopa psykologisena itseapumenetelmänä, jonka on tarkoitus olla parannuskeino itsetietoisuuteen ja itsensä toteuttamiseen, ei ole raamatullista.





Top