Mitä merkitystä sillä on, että elämä on veressä (3. Moos. 17:14)?

Vastaus



Tuhansia vuosia ennen kuin tiedemiehet ymmärsivät veren monimutkaiset ja poikkeukselliset elämää ylläpitävät ominaisuudet, Raamattu kertoi, että jokaisen olennon elämä on sen veressä (3. Moos. 17:14, NLT). Muinaisessa Israelissa veri ei ollut vain metafora tai elämän symboli; se vastasi elämää itseään. Useimmissa tapauksissa, joissa verta vuodatettiin Raamatussa, se tarkoitti, että elämä oli päättynyt. Veren poistaminen on elämän lopettamista.

Mooseksen kirjan luvussa 17 Jumala antaa ohjeita uhreista ja uhreista, erityisesti eläinten oikeasta teurastuksesta. Israelin kansan oli tuotava jokainen eläin tabernaakkelin sisäänkäynnille papille uhrattavaksi. Eläimen verta ei koskaan saanut käsitellä tavallisena ruokana; se kuului Jumalalle, joka on elämän antaja (1. Moos. 2:7; Job 33:4; Psalmi 139:13). Siten eläinten veri oli valutettava ja uhrattava Jumalalle alttarilla.



Veri oli Jumalan säätämä sovituskeino: Sillä luodun elämä on veressä, ja minä olen antanut sen teille sovittaaksenne itsenne alttarilla; se on veri, joka sovittaa ihmisen elämän (3. Moos. 17:11). Synnin sovitus saavutettiin uhraamalla eläimen henki oman elämän tilalle. Verenvuodatus oli kriittisin tekijä – se oli alttarilla uhratun syyttömän sijaisen veri, joka palveli ihmisten syntien maksuna (3. Moos. 16:15).



Jumalan Vanhassa testamentissa säätämän uhrijärjestelmän kautta Herra loi pohjan sanomalle, joka ei täysin ymmärretty vasta myöhemmin: Vanha järjestelmä Mooseksen lain alaisuudessa oli vain varjo, hämärä näkemys tulevista hyvistä asioista. , eivät itse hyviä asioita. Tuon järjestelmän uhrit toistettiin uudestaan ​​ja uudestaan, vuodesta toiseen, mutta ne eivät koskaan kyenneet tarjoamaan täydellistä puhdistusta niille, jotka tulivat palvomaan (Heprealaisille 10:1, NLT).

Elämän koko tarkoitus veressä paljastettaisiin vain Jeesuksessa Kristuksessa: Siksi Kristus sanoi maailmaan tullessaan Jumalalle: 'Et halunnut eläinuhreja tai syntiuhreja. Mutta sinä olet antanut minulle ruumiin uhrattavaksi” (Heprealaisille 10:5, NLT). Jumalan tahto on aina ollut, että ihmiset tulevat vanhurskaaksi Jumalan edessä Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhalla, kerta kaikkiaan (Heprealaisille 10:10). Vanhassa testamentissa papit uhrasivat eläinten verta kerta toisensa jälkeen, mutta tämä toistuva verenvuodatus ei koskaan poistanut synnin kirousta pysyvästi (Heprealaisille 10:11).



Kun Jeesus tuli ja uhrasi henkensä – vuodatti verensä ristille – täydellinen uhri oli vihdoin tehty: Ajatelkaapa kuinka paljon enemmän Kristuksen veri puhdistaa omantuntomme syntisistä teoista, jotta voimme palvoa elävää Jumalaa. Sillä ikuisen Hengen voimalla Kristus uhrasi itsensä Jumalalle täydelliseksi uhriksi meidän syntiemme edestä (Heprealaisille 9:14, NLT).

Kaikki menneistä, nykyisistä ja tulevista ajoista tulleet, jotka uskovat Messiaaseen, Jeesukseen Kristukseen, on tehty vanhurskaaksi Jumalan edessä: Sillä Jumala esitti Jeesuksen synnin uhrina. Ihmiset on tehty oikeaksi Jumalan edessä, kun he uskovat, että Jeesus uhrasi henkensä ja vuodatti verensä. Tämä uhri osoittaa, että Jumala oli oikeudenmukainen, kun hän pidätteli itsensä eikä rankaissut niitä, jotka tekivät syntiä menneinä aikoina, sillä hän katsoi eteenpäin ja sisällytti heidät siihen, mitä hän tekisi tässä nykyisessä ajassa. Jumala teki tämän osoittaakseen vanhurskautensa, sillä hän itse on oikeudenmukainen ja oikeudenmukainen, ja hän tekee syntiset oikeaksi hänen silmissään, kun he uskovat Jeesukseen (Room. 3:25–26, NLT). Apostoli Johannes näki tulevaisuuden uskovia taivaassa, jotka ovat pessyt vaatteensa Karitsan veressä. Heidät on puhdistettu synnistä ja puettu valkoiseen (Ilmestys 7:13–14).

Vanhan testamentin järjestelmän ansiosta Kristuksen seuraajat saattoivat ymmärtää, mitä Hän teki, kun Hän vuodatti verensä ristillä. Ja tänään voimme paremmin nähdä, mitä Hänen uhrinsa tarkoittaa. Aivan kuten fyysinen elämä on eläinten veressä, iankaikkinen elämä on Jeesuksen Kristuksen veressä. Fyysisesti olemassaolomme riippuu verestä, joka ylläpitää elämää, ja hengellisesti elämämme riippuu Jeesuksen Kristuksen vuodatusta verestä (Room. 5:10; 1. Joh. 1:7; Ef. 1:7; Kol. 1:14; Heprealaisille 9: 22). Noiden Vanhassa testamentissa toistuvasti tarjottujen muinaisten uhrien kautta meidät johdatetaan ymmärtämään, että kuolema – verenvuodatus – on aina ollut syntisten ihmisten iankaikkisen elämän turvaamisen hinta.

Uskovat puhdistetaan, annetaan anteeksi ja tehdään vanhurskaaksi Jumalan kanssa Karitsan, Jumalan syyttömän sijaisen, verellä. Elämä, jonka Kristus tyhjensi verestään, pumppaa nyt iankaikkisen elämän suoniimme. Oi, kuinka hämmästyttävää onkaan, että Jumala vuodattaisi oman verensä maksaakseen rangaistuksen synneistämme!

Top