Kuka oli Absalom Raamatussa?

Kuka oli Absalom Raamatussa? Vastaus



Absalom oli kuningas Daavidin kolmas poika hänen vaimonsa Maakan kautta. Suurin osa Absalomin tarinasta kerrotaan 2. Samuelin luvuissa 13-19. Hänellä oli vahva vaikutus isänsä valtakuntaan.



Ensimmäinen kirjattu tapahtuma, joka määritti Absalomin elämän, liittyi myös hänen sisarensa Tamariin ja velipuoli Amnoniin. Tamar oli kaunis, ja Amnon himoitsi häntä. Kun Tamar torjui Amnonin pyrkimykset, hän järjesti salakavalastuksella, että tämä tuli hänen taloonsa, missä hän raiskasi hänet. Raiskauksen jälkeen Amnon ajoi Tamarin häpeäksi talostaan. Kun Absalom kuuli, mitä tapahtui, hän otti sisarensa luokseen. Seuraavien kahden vuoden ajan Absalom osoitti vihaa veljeään kohtaan. Sitten Absalom kutsui Amnonin taloonsa juhliin käyttämällä jotakin omaa tekoaan. Juhlien aikana Absalom käski palvelijoidensa tappaa Amnonin kylmäverisesti Daavidin muiden poikien läsnäollessa.





Isänsä pelosta Absalom pakeni Gesuriin, jossa hän viipyi kolme vuotta. Tuona aikana Raamattu sanoo, että Daavid kaipasi mennä Absalomin luo, mutta meille ei koskaan kerrottu, että hän todella teki jotain sovittaakseen suhteen. Daavidin kenraali Joab oli viime kädessä vastuussa Absalomin tuomisesta takaisin Jerusalemiin. Mutta silloinkaan Absalom ei saanut mennä Daavidin luokse, vaan hänen oli asuttava omassa talossaan. Hän eli tällä tavalla, ei oletettavasti koskaan ottanut yhteyttä isäänsä tai hän ei ollut häneen yhteydessä, kaksi vuotta. Lopulta, jälleen kerran Joabin esirukouksesta, nämä kaksi miestä palaavat yhteen, ja pieni sovinto tapahtuu.



Valitettavasti tämä rauha ei kestänyt. Mahdollisesti paheksuessaan isänsä epäröintiä tuoda hänet kotiin, Absalom alkoi salakavalata Daavidin hallintoa. Hän asettui tuomariksi Jerusalemiin ja lupasi, mitä hän tekisi, jos hän olisi kuningas. Neljän vuoden kuluttua hän pyysi päästä Hebroniin, missä hän oli salaa järjestänyt itsensä kuninkaaksi.



Salaliitto vahvistui, ja Absalomin seuraajien määrä kasvoi tasaisesti, niin että Daavid alkoi pelätä oman henkensä puolesta. Daavid kokosi palvelijansa ja pakeni Jerusalemista. Daavid jätti kuitenkin jälkeensä joitain sivuvaimoitaan ja myös muutamia tiedottajia, mukaan lukien papit Sadokin ja Abjatarin sekä hänen neuvonantajansa Husain.



Tultuaan Jerusalemiin kuninkaaksi Absalom yritti vahvistaa asemaansa ottamalla ensin hallintaansa Daavidin talon ja nukkumalla hänen sivuvaimonsa kanssa, mitä pidettiin anteeksiantamattomana tekona. Sitten hän teki suunnitelman jatkaakseen välittömästi Daavidin joukkoja ja hyökätäkseen niitä vastaan, mutta ajatus hylättiin Hushain neuvon vuoksi. Tämä viivästys antoi Daavidille mahdollisuuden koota joukot, jotka hänellä oli Mahanaimissa, ja ryhtyä vastahyökkäykseen valtaakseen takaisin valtakunnan.

David itse ei osallistunut vastahyökkäykseen, koska kenraalinsa suostuttelivat hänet jäämään taakse. Hän antoi kenraaleille nimenomaiset ohjeet käsitellä Absalomia lempeästi hänen petoksestaan ​​huolimatta. Raamattu osoittaa, että kaikki joukot kuulivat Daavidin käskyt Absalomista. Käskyjä ei kuitenkaan noudatettu. Kun Absalom oli ratsastamassa joidenkin puiden alla, hänen pitkät hiuksensa takertuivat oksiin, ja hän oli hevoseton. Joab löysi Absalomin riippuvana ilmassa ja tappoi hänet siellä. Siten kapina tukahdutettiin, ja Daavid palasi Jerusalemiin kuninkaaksi.

David suri syvästi poikaansa, niin paljon, että se vaikutti armeijan moraaliin. Hänen surunsa oli niin suuri, että heidän voittonsa tuntui heistä ontolta, ja he palasivat pääkaupunkiin häpeissään kuin voitossa. Vasta kun Joab nuhteli häntä, Daavid palasi kuninkaalliseen käyttäytymiseen.

Paljon on puhuttu Daavidin laiminlyönnistä Absalomin suhteen tässä surullisessa tapahtumassa. On mahdollista, että vanhempainvastuu on oppitunti, jonka voimme ottaa tästä jaksosta, mutta Raamattu ei nimenomaisesti opeta sitä täällä. Tiedämme, ettei Daavid tehnyt mitään Amnonin Tamarin raiskaukselle, vaikka hän tiesi siitä. Jos Daavid olisi kostanut Taamarille, olisiko Absalom ottanut tehtäväkseen jakaa oikeuden? Ja mikä vaikutus oli Absalomin sielulle, koska hän kantoi vihaa Amnonia kohtaan niin kauan? Emme tiedä vastauksia noihin kysymyksiin, mutta näyttää siltä, ​​että Daavidin toimettomuudella oli vahingollinen vaikutus Absalomin elämään.

Voimme kuitenkin varmuudella sanoa, että ylpeys käy lankeemuksen edellä (Sananlaskut 16:18). Absalomin itsensä mainostaminen ei johtanut mihinkään. Lisäksi Jumala on suvereeni. Jumala teki tyhjäksi Absalomin suunnitelman kukistaa isänsä valtakunta (ks. 2. Samuel 17:14). Kaikki tapahtumat ratkeavat ikuisuudessa, eikä mikään, eivät edes maailman Absalomit, voi estää Jumalan voimaa tehdä niinkuin Hän haluaa historiassa.



Top