Kuka oli Amnon Raamatussa?

Kuka oli Amnon Raamatussa? Vastaus



Amnon oli kuningas Daavidin esikoinen. Hänen äitinsä oli Ahinoam. Amnon osoitti halveksittavaa luonnetta, hälyttävää itsehillinnän puutetta ja suurta itsekkyyttä.



Amnon rakastui – tai himoon – sisarpuoleensa Tamariin. Hän oli Daavidin pojan Absalomin täyssisar, ja Raamattu sanoo, että hän oli erittäin kaunis (2. Samuel 13:1). Amnon oli pakkomielle halusta nukkua hänen kanssaan, ja hänen pakkomielleensä tuli niin kuluttavaksi, että Amnon sairastui fyysisesti (jae 2).





Jonadab, Daavidin veljenpoika, oli Amnonin neuvonantaja. Hän pani merkille Amnonin masennuksen ja älykäs mies (1. Samuel 13:3) keksi Amnonille suunnitelman tyydyttääkseen halunsa saada Tamarin itselleen. Jonadab antoi Amnonille pahoja neuvoja: hän neuvoi Amnonia teeskentelemään sairautta ja pyytämään Tamaria tulemaan asuntoonsa tekemään hänelle ruokaa ja ruokkimaan häntä itse. Tämä tarjoaisi Amnonin toivoman mahdollisuuden. Amnon noudatti neuvoa, ja Taamar tuli viattomasti Amnonin asuntoon valmistamaan leipää. Kun ruoka oli valmista, Amnon tyhjensi asuinpaikkansa kaikilta paitsi Tamaria ja pyysi tätä tulemaan makuuhuoneeseensa ruokkimaan häntä. Hän teki, ja hän tarttui häneen ja sanoi: Tule nukkumaan kanssani, sisareni (jae 11).



Tamar kieltäytyi Amnonin pyrkimyksistä kutsuen hänen tekojaan jumalattomaksi (2. Samuelin kirja 13:12). Hän yritti järkeillä hänen kanssaan huomauttaen hänen halunsa laittomuudesta ja siitä, että jos hän ottaisi tämän neitsyyden, hän joutuisi kärsimään elinikäisen häpeän. Hän varoitti häntä, että hänet luettaisiin Israelin jumalattomien tyhmien joukkoon (jae 13). Ajan hankkimiseksi Tamar käski Amnonia pyytämään heidän isänsä avioliittoa – tällainen avioliitto oli laiton, eikä sitä olisi myönnetty, mutta Tamar tarttui oljesta. Mutta Amnon ei huomioinut häntä, vaan ryhtyi raiskaamaan hänet (jae 14).



Välittömästi raiskauksen jälkeen Amnon oli täynnä vihaa Tamaria kohtaan; itse asiassa hän vihasi häntä enemmän kuin oli rakastanut häntä (2. Samuel 13:15). Kaikella todennäköisyydellä Amnon tiesi, mitä hän oli tehnyt, oli vastenmielistä. Mutta sen sijaan, että olisi antanut itsensä tuntea syyllisyyttä, hän käänsi vihansa Tamariin. Hän käski hänet ulos ja käski palvelijansa lukita oven jättäen huomiotta Tamarin pyynnöt olla häpeämättä häntä tällä tavalla. Tamar tiesi olevansa pilalla, joten hän repäisi neitsyeksi merkityt viittansa, laittoi tuhkaa päähänsä ja suri äänekkäästi lähtiessään.



Valitettavasti Daavid, vaikka olikin raivoissaan poikansa rikoksesta, ei rankaissut Amnonia (2. Samuelin kirja 13:21). Mutta Absalom vihasi Amnonia sen tähden, mitä tämä oli tehnyt sisarelleen, ja kosti. Kaksi täyttä vuotta myöhemmin hän suunnitteli suunnitelman Amnonin siirtämiseksi haavoittuvaiseen paikkaan. Absalom pyysi Daavidia ja ruhtinaita osallistumaan hänen kanssaan lammasleikkaukseen. Daavid kieltäytyi, mutta antoi poikiensa mennä Absalomin kanssa. Kun kaikki pojat olivat kokoontuneet ja joivat yhdessä, Absalom käski miestensä tappaa Amnonin kylmäverisesti (jae 28). Muut Absalomin veljet pakenivat takaisin palatsiin peläten henkensä puolesta (jae 29).

Heidän ollessaan matkalla Daavidille saapui väärä ilmoitus, jonka mukaan Absalom oli tappanut kaikki veljensä. Hämmentyneenä Daavid kaatui epätoivoon (2. Samuelin kirja 13:31). Jonadab näytti ilmoittavan kuninkaalle, että vain Amnon oli tapettu, ja Jonadab kertoi hänelle miksi: Tämä on ollut Absalomin nimenomainen tarkoitus siitä päivästä lähtien, kun Amnon raiskasi sisarensa Tamarin (jae 32). Kun loput Daavidin pojista saapuivat palatsiin, he tulivat Daavidin luo ja surivat hänen kanssaan. Absalom sillä välin pakeni Geshuriin paeta rangaistusta veljensä murhasta.

Vaikka Daavid lopulta sai lohtua ja halusi Absalomin palaavan (2. Samuelin kirja 13:39), kesti useita vuosia ennen kuin he tapasivat uudelleen. Valitettavasti Amnonin ja Absalomin teot olivat kuitenkin repineet perhettä peruuttamattomasti. Aikanaan Absalom yritti ottaa isänsä valtaistuimen, ja Daavidin armeijan komentaja Joab tappoi hänet.



Top