Ketkä olivat Israelin ja Juudan kuninkaat?

Vastaus



Monarkiaa edeltävänä aikana Israelilla ei ollut kuningasta; jokainen teki niin kuin parhaaksi katsoi (Tuomarit 21:25). Jumala herätti Samuelin johtamaan kansaa (1. Samuel 3:4). Koko Israel tiesi, että Samuelista luotiin Herran profeetta (1. Samuel 3:20). Samuel tuomitsi Israelia koko elämänsä ajan, ja kun hän oli vanha, hän asetti poikansa Israelin tuomareiksi (1. Samuel 8:1). Israel hylkäsi pojat, kieltäytyi tottelemasta Samuelia ja vaati kuningasta (1. Samuel 8:19–20). Kun Samuel ilmoitti heidän pyyntönsä Jumalalle, Herra vastasi: Kuuntele heitä ja anna heille kuningas (1 Samuel 8:22).



Saul oli ensimmäinen kuningas. Hän kuului Benjaminin heimoon, joka tuomareiden päivinä oli melkein tuhottu. Pitkä, komea ja nöyrä Saul aloitti hallituskautensa loistavalla voitolla ammonilaisista. Kaikki epäilykset uudesta monarkiasta katosivat. Mutta menestys nousi nopeasti Saulin päähän, ja nöyryys sai tilaa ylpeydelle. Hän uhrasi uhrin, joka oli yksinomaan pappien tehtävä, osoittaen hänen oletettavaa omaa merkitystään. Hän oli tahallaan tottelematon Jumalalle ja sai Jumalan sanomaan Samuelille: Olen murheellinen, että tein Saulin kuninkaaksi, koska hän on kääntynyt pois minusta eikä ole noudattanut ohjeitani (1.Sam. 15:10). Saul hallitsi tuloksetta vuosina 1049 eKr. - 1009 eKr., sitten taistelussa haavoittuneena hän otti oman miekkansa ja kaatui sen päälle (1. Samuel 31:4).





Daavid, vaikka hänet voideltiin kuninkaaksi ollessaan vasta poika, nousi valtaistuimelle vasta Saulin kuoleman jälkeen (2. Samuelin kirja 2:4). David oli vähäkasvuinen, punertava, kauniin kasvot, komea ja valtavan fyysinen voima ja suuri henkilökohtainen vetovoima. Hän oli sodan mies, varovainen puheessaan, rohkea, musikaalinen ja uskonnollinen. Jumala lupasi, että Daavidin perheen tulee hallita ikuisesti. Iisain [Daavidin isän] kannosta nousee verso ja hänen juuristaan ​​[Jeesuksen] oksa kantaa hedelmää (Jesaja 11:1). Saulin kuoleman jälkeen Daavid tehtiin Juudan kuninkaaksi ja seitsemän vuotta myöhemmin koko Israelin kuninkaaksi. Hän oli 30-vuotias tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi vuosina 1009 eaa.-969 eaa.



Salomosta tuli kuningas vuonna 971 eaa., mahdollisesti kaksi vuotta ennen isänsä Daavidin kuolemaa, ja hän hallitsi vuoteen 931 eaa. Salomo syntyi Batsebasta, ja vaikka hän ei ollutkaan suoraan peräkkäin, Daavid valitsi hänet ja Jumala hyväksyi hänet Daavidin seuraajaksi (1. Aikakirja 23:1). Salomo peri tuolloin voimakkaimman valtakunnan valtaistuimen. Se oli rauhan ja vaurauden aikakausi valtavien liikeyritysten ja kirjallisten saavutusten kera. Jumala käski Salomoa kysyä mitä hän haluaisi, ja se annettiin hänelle. Salomo pyysi viisautta hallita kansaansa. Se miellytti Jumalaa, joka palkitsi hänet runsaasti rikkaudella, viisaudella, voimalla ja tärkeällä temppelin rakentamistehtävällä (1. Aikakirja 28:2–6).



Salomon kuoleman jälkeen valtakunta jaettiin. Kymmenen heimoa muodosti Pohjoisen kuningaskunnan, jota kutsuttiin Israeliksi; Juuda ja Benjamin muodostivat eteläisen kuningaskunnan, jota kutsuttiin Juudaksi. Kuningaskunnan jakautumispäivä on noin 931 eaa. Seuraavassa on luettelo Israelin ja Juudan kuninkaista. Heidän hallituskautensa päivämäärät ovat likimääräisiä johtuen päällekkäisistä hallituskausista, niihin liittyvästä suvereniteetista, anarkian aikaväleistä ja juutalaisten käytännöstä laskea osia vuosista täysiksi vuosiksi. Osa joistakin hallituksista oli samanaikaisia. Kaikki Israelin kuninkaat harjoittivat epäjumalanpalvelusta; huonoiten palvellut Baali. Monet Juudan kuninkaat palvelivat epäjumalia; harvat palvelivat Herraa uskollisesti. Jotkut huonot kuninkaat olivat osittain hyviä; jotkut hyvät kuninkaat osittain huonot. Alla on lueteltu kuninkaat, heidän hallituskautensa likimääräiset päivämäärät ja kuvaukset heidän yleisestä kuuliaisuudestaan ​​Jumalalle:



ISRAELIN KINGS: Jerobeam I, kapinallinen, 931–910 eaa
Nadab, paha, 910-909 eaa
Baasha, jumalaton, 909-886 eKr
Elah, paha, 886-885 eaa
Zimri, syntinen, 885 eaa
Tibni, pahantahtoinen, 885-880 eaa
Omri (päällekkäisyys), lisäkylpy, 885-874 eKr
Ahab, pahin siihen asti, 874-853 eKr
Ahasja, tottelematon, 853-852 eaa
Joram/Jehoram, enimmäkseen mätä, 852-841 eKr
Jehu, ei hyvä, mutta parempi kuin muut, 841-814 eKr
Jooahas, ei noudattanut vaatimuksia, 814–798 eKr
Joas, itsepäinen, 798–782 eaa
Jerobeam II (päällekkäisyys), huonosti käyttäytyvä, 793–753 eKr
Sakarja, syvä, 753 eaa
Shallum, täynnä pappeja, 752 eaa
Menahem, kauhea, 752-742 eKr
Pekahia, epäjumalanpalvelija, 742–740 eaa
Pekah (päällekkäisyys), kauhea, 752-732 eKr
Hoshea, kauhistuttava, 732-722 eaa

KINGS OF JUDAH:
Rehabeam, enimmäkseen huono, 931-913 eKr
Abia, enimmäkseen kieroutunut, 913–911 eKr
Asa, hyvä, 911-870 eKr
Joosafat (päällekkäisyys), vanhurskas, 873-848 eKr
Jehoram/Joram (päällekkäisyys), kauhea, 853-841 eKr
Ahasja, paha, 841 eaa
Atalia (kuningatar), pirullinen, 841-835 eaa
Joas/Jehoas, enimmäkseen hyveellinen, 835-796 eKr
Amasia, enimmäkseen terveellistä, 796–767 eKr
Uzziah/Azaria (päällekkäisyys), enimmäkseen kunnioitettava, 790-739 eKr
Jotham (päällekkäisyys), arvoinen, 750-731 eKr
Ahas, hirvittävä, 735-715 eaa
Hiskia, paras, 715-686 eKr
Manasse, turmeltunut, kunnes hän katui lopussa, 695-642 eaa.
Amon, petollinen, 642-640 eaa
Josia, suuri, 640–609 eaa
Joahas, kauhistuttava, 609 eaa
Jojakim, rappeutunut, 609-597 eaa
Jojakin, pelottava, 597 eaa
Sidkia, typerä, 597-586 eaa