Keitä Onin papit olivat?

Vastaus



Mooseksen kirjan luvussa 41 luemme, että Joosef nai Onin papin tyttären. Jae 45 sanoo: Farao. . . antoi [Joseph] Asenathin Potiferan, Onin papin tyttären, vaimokseen. Onin pappi johti egyptiläisen auringonjumalan palvontaa. Joosefin avioliitto tyttärensä kanssa näyttää olevan vastoin Vanhan testamentin ohjetta olla solmimatta naimisiin pakanoiden kanssa (5. Moos. 7:3; Nehemia 13:27). Omaksuiko Joosef syntisesti egyptiläisen kulttuurin? Vai onko tarinassa muutakin? Tässä muutamia huomioita:

Ensinnäkin on selvää, että Joosef oli jumalallinen mies, täynnä uskoa (Heprealaisille 11:22). Hän ei epäröinyt antaa kunniaa Jumalalle faraon edessä (1. Moos. 41:25, 32), ja farao tunnisti Jumalan voiman Joosefissa (jae 38). Ottaen huomioon Josephin vankan, elinikäisen sitoutumisen tehdä sitä, mikä oli oikein, on epätodennäköistä, että hän hyväksyisi syntisen liiton pakanallisen vaimon kanssa. Tarinassa täytyy olla muutakin.



Toiseksi, farao antoi Josephille vaimonsa. Joosef oli juuri tulkinnut faraolle profeetallisen unen, ja kuningas vastasi kunnioittamalla Joosefia korkea-arvoisella viralla Egyptissä ja asettamalla hänet valmistautumaan tulevaan nälänhätään. Joosefin palkkioihin kuului uusi asema, uusi egyptiläinen nimi (Zaphenath-Paneah) ja egyptiläinen vaimo korkean profiilin perheestä. Onin papin tyttären avioliitto juuri vankilasta poistuneen ulkomaalaisen kanssa oli mitä todennäköisimmin järkyttävä egyptiläisille. Mutta avioliitto vahvisti Joosefin paikan egyptiläisessä yhteiskunnassa ja poisti kaikki epäilykset faraon hyväksynnästä hänelle.



Kolmanneksi Jumala salli Joosefin ottaa tämän vaimon. Raamattu ei sano mitään negatiivista avioliitosta Asenathin kanssa, vaikka hän oli Onin papin tytär. Asenathin kautta Joosefilla oli kaksi poikaa, Manasse ja Efraim, joista tuli Israelin kahden heimon esi-isät. Voi olla, että Asenat syleili Israelin Jumalaa, joka oli niin siunannut Joosefia. Voi myös olla, että antaessaan Asenathin Joosefille farao hyväksyi Joosefin uskonnon ja antoi Joosefin kasvattaa perheensä isiensä uskossa. Joosefista ei tietenkään tullut itse epäjumalanpalvelijaa.

Neljänneksi Jumala käytti tätä avioliittoa vahvistaakseen Joosefin uutta asemaa kansallisena johtajana. Onin kaupunki tunnettiin myös nimellä Heliopolis, Auringon kaupunki. Se oli aurinkojumalan Ra:n palvontakeskus, ja se sijaitsi 10 mailia koilliseen nykyaikaisesta Kairosta. Onin pappeja pidettiin Egyptin älykkäimpinä ja sivistyneimpinä henkilöinä, ja heidän oppineensa oli vertaansa vailla. Muinainen historioitsija Herodotos kertoi, että Heliopoliksen miesten sanotaan olevan oppineimpia egyptiläisten asiakirjoissa. Historia 2:3, käänn. kirjoittanut G. Macaulay). Onin ylipappi piti näkijöiden suurimman titteliä. Kun Joseph avioitui tähän perheeseen, hän liittyi kansallisen johtajan mukaiseen yhteiskuntaluokkaan. Avioliittojärjestelyyn sisältyi myös faraon luottamus siihen, että Joosefkin oli korkeimman tason näkijä tai profeetta.



Mooseksen liitto kielsi myöhemmin sekaavioliiton Israelin kansan ja Kanaanin kansan välillä epäjumalanpalveluksen välttämiseksi (2. Moos. 34:15–16). Mutta Joosef eli ennen kuin laki oli annettu, hän ei mennyt naimisiin kanaanilaisen kanssa, eikä hän joutunut epäjumalanpalvelukseen. Jumala käytti Joosefin avioliittoa Onin papin tyttären kanssa toteuttaakseen tahtoaan ja elättääkseen kansansa, Jaakobin perheen.

Lyhyesti sanottuna Joosef ei tehnyt syntiä ottamalla Asenathin vaimokseen. Liitto olisi itse asiassa voinut olla merkki siitä, että Asenath omaksui miehensä uskon. Joka tapauksessa Jumala salli Josephin mennä naimisiin arvostetun papin korkean profiilin perheeseen, ja Hän työskenteli tuon avioliiton läpi siunatakseen monia.

Top